Tonne Facebookin puolelle tuli hyvä linkki vakavammasta aiheesta http://feminspire.com/why-i-never-play-hard-to-get/ Aloin miettiä vastausta siihen ja ajatuksia tulikin sen verran että päätin jakaa ne blogin muodossa.
Tässä onkin asia, jota jokaisen, miehen ja naisen, kannattaa omassa päässä miettiä tarkkaan. Mitä kukin sillä vaikeastitavoitettavuudella haluaa viestiä tai saavuttaa?
Jossain määrin tietynlainen flirttaileva vaikeastitavoitettavuus on hauskaa ja lisää jännitystä. Hiuksenhieno raja kulkee siinä missä se leikki menee liian pitkälle. Niin kauan kun kaikilla on hauskaa, kaikilla on hauskaa.
Mun mielestä aikuisten ihmisten pitäis pystyä kommunikoimaan rohkeasti keskenään parisuhteen ja tapailun alusta asti. Aikuisen ihmisen pitäis voida suostua treffeille sillon kun se tuntuu hyvälle. Jos tuntuu hyvälle sopia treffit vaikka joka päiväksi, pitäis voida tehdä niin ilman että se vaikuttaa yli-innostukselta, epätoivoselta tai tyrkyltä! Jos oikeesti on este, ja haluaa sopia treffit, aina voi, ja pitää, tehdä vastaehdotus. Jos vastaehdotusta treffiajankohdasta ei tee missään vaiheessa toinen voi alkaa miettiä sitä kiinnostuksen tasoa. Aikuisen ihmisen myös pitäis voida harrastaa seksiä silloin kun se tuntuu hyvälle! Jos kemiat kohtaa ja siltä tuntuu miks ei vois vaikka ekoilla treffeillä? Innokkuuden perusteella ei sais tehdä johtopäätöksiä jatkon suhteen. Ennen ku on ollu ne toiset ja kolmannet treffit. Nainen saa yhtä hyvin olla halukas ku mieskin.
Mitä tulee tohon rakkaudentunnustukseen, siihen pätee musta sama periaate. Jos sä oot rakastunut, mies tai nainen, miks sitä on niin vaikea sanoa? Ehkä en menis heti toisilla treffeillä sanomaan noin isoa asiaa, mutta kyllä ihmisestä säteilee jotain josta tietää kun on oikea aika. Jos on hyvä suhteen alku, asiat etenee hyvin, olette yhtä innostuneita ja ihastuneita ja voitte jutella kaikesta maailmassa, kyllä rakkaudestakin saa puhua ääneen! Sitäpaitsi jonkun se joskus on sanottava ensin! Tässä maailmassa on niin paljon hankalampiaki asioita mietittävänä.
Sit siihen ytimeen. Jos nainen sanoo Ei, se tarkoittaa Ei. Tähän ei mielestäni ole poikkeuksia. Se Ei pätee seksiin tai mihin tahansa toimintaan. Niinkuin tossa kirjoituksessakin sanotaan, "Ehkä", "En tiedä", "Ei nyt huvita" tarkoittavat Ei. Jos nainen on tukevasti humalassa, se tarkoittaa Ei. Jos joudut suostuttelemaan, se tarkoittaa Ei. Älä tee sitä! Huomioi että myös miehellä on oikeus sanoa Ei.
Me naiset ehkä tykätään leikkiä vaikeasti tavoteltavaa ja herrasmies kunnioittaa sitä. Jos nainen ei osaa sanoa kyllä silloin kun hän haluaa tavata, ja kun hän haluaa edetä, se on hänen ongelmansa. Nainen voi sitten ihmetellä itsekseen mihin se mies katosi jos hän on oikeasti kiinnostunut, mutta ei uskalla ilmaista sitä tarpeeksi selkeästi. Mies ei kyllä saa ekasta eistä vetää hernettä nenään, toisaalta ei tarvii mitä tahansa sietää. Se on ihan itestä kiinni. Mutta todellakin, kyllä se lisää jännitystä ja kipinää kun vähän odottaa. Yhdessä.
Yhdyn täysin kirjoittajan sanoihin: "Jos pidän sinusta, tiedät sen. Jos en pidä sinusta Todellakin tiedät sen. Jos päätät ylittää rajan isosta kieltokyltistäni huolimatta, meillä on ongelma". Yritetään siis aikuiset ihmiset kunnioittaa toistemme Eitä ja Kyllää ja kommunikoida rohkeasti!
Vuosisatoja kestänyt roolijako menee niin että naisen kuuluu esittää vaikeasti tavoiteltavaa ja miehen kuuluu saalistaa. Nyt kuitenkin eletään modernissa 2000-luvun maailmassa, jossa naiset haluais olla tasa-arvoisia joka asiassa. Eikö siis tää, mun mielestä ainakin, vanhanaikanen roolijako pitäis unohtaa ja siirtyä tässä "jahtipelissä" tälle vuosisadalle!
Helmi
Lisäisin vielä. Yllä oleva on täysin henkilökohtainen mielipiteeni! Ikuisesti jatkunut roolijako tuskin vähään aikaan muuttuu. Naiset luultavasti ylläolevasta huolimatta leikkivät vaikeasti tavoiteltavaa ja miehet kaikesta huolimatta joutuu naisiaan vähän saalistelemaan. Ei on silti Ei.
Olen samaa mieltä. Vastuu on aina kieltokyltin ohittajalla. Varmasti kuitenkin säästyttäisiin monelta murheelta, jos suora, rehellinen ja yksiselitteinen kommunikaatio olisi kovemmassa huudossa. Toivottavasti emansipaatio etenee ja kulttuuri hiljalleen muuttuu tässä suhteessa (vaikka juuret tässä roolijaossa lienevätkin varsin syvällä biologiassa ja evoluutiopsykologiassa).
VastaaPoistaKiitos kommentista Arnold! Olen kanssa avoimemman kommunikaation kannattaja. Ehkäpä me aletaan pikkuhiljaa oppia pois siitä perusjäykkyydestä ja hiljaisuuden tulkinnasta... :) ja toivottavasti toi roolijakokin alkais jotenki muokkaantua vähitellen.
PoistaTokihan se on niin että ihan tapailun alkuvaiheessa on tavallaan riski paljastaa omia tunteita liikaa jos ei oo mitään hajua mitä toinen on mieltä. Pelko siitä että menettää kasvonsa on suurempi ku halu tietää mitä toinen ajattelee. Kumpikaan ei haluis ensin sanoa miltä tuntuu.Sehän on ihan hullua!
Mitä siinä häviää jos sanoo että on kivaa ja viihtyy toisen seurassa? Parhaassa tapauksessa toinen on samoissa tunnelmissa ja turha jännittäminen helpottaa. Pahimmassa toista ei niin kiinnosta, mutta eikö sekin olis parempi tietää ennemmin ku myöhemmin? Ja jos itsee ei kiinnosta se pitäis myös ilmaista. Hellävaraisiin pakkeihin ollaan jo annettu ohjeita aiemmassa bloggauksessa http://miehelle.blogspot.fi/2013/06/miten-antaa-pakit.html
Noo, samaten kun naiset haluaa pysyä mystisinä ja vähän vaikeasti tavoiteltavina, naiset myös tykkää pikkusen arvailla ja kavereitten kesken miettiä mitä se mies niistä oikeasti ajattelee! Tykätään vähän jännittää vaikka samalla haluttais että mies kertoo miltä siitä tuntuu.... Sekään ristiriita tuskin vähään aikaan miksikään muuttuu.
Helmi
Vaikka ei liippaakaan ihan aiheesta.
VastaaPoistaMeillä on tuo deittailu ollut iät ja ajat ja on vieläkin jäljessä esim amerikkalaisesta käytännöstä. Jo ennen kuin nettiä tai tietokoneita oli edes olemassakaan kukoisti rapakon takana deittikulttuuri, johon täällä jäyhässä härmälandiassa ei tulla ikimaailmassa pääsemään.
Jenkeissähän tapaillaan eli deittaillaan sujuvasti ilman vakavampia aikomuksia. Tarkoitus on vain tutustua, käydä ulkona, seurustella sivistyneesti jne. Ei siellä esimerkiksi se, että nainen suostuu lähtemään miehen kanssa ulos merkitse mitään lupausta pidemmälle menemisestä. Ei edes sitä että styylattaisiin muutenkin. Tähän kulttuuriin kasvetaan jo teini-iästä lähtien. Toki silloin on huoltajien valvonta erittäin tiukkaa. Mitään sopivaisuusssäntöjen ulkopuolelta ei saa tapahtua. On aivan luonnollista että saatetaan tavata useampiakin eri tuttavuuksia. Tämä on kai sitä usein mainostetun amerikkalaisen "pinnallisuuden" ilmenemismuotoa. Mielestäni ei ainakaan sitä negatiivisinta.
Meillä vastaavaa edustaisi esim. tanssilavakulttuuri. Siellä voi mies tai nainen ilman mitään takaa-ajatuksia tanssia vaikkapa pain ne pari tanssia yhdessä. Jutella livenä kasvotusten tai olla juttelematta. Jatkaa pidemmälle jos kummastankin siltä tuntuu. Kaikki tapahtuu kunniallisesti ja ilman kasvojen menetystä. Valitettavasti vain tähän hienoon harrastukseen ei tunneta juurikaan vetoa. Tuntumani mukaan tanssilavoillakin ennen haettiin innokkaammin sitä seuraa. Nykyään keskitytään enempi vain tanssimiseen. Hyvä niinkin. Suosittelisin kaikille tätä mukavaa ja antoisaa harrastusta.
Tutkivaa deittailua
Kiitos Tutkiva deittailija näkökulmastasi. Toihan on niin totta että Suomessa ei tunnu olevan oikeeta deitti-kulttuuria. On kaks vaihtoehtoa, joko haet seuraa tositarkoituksella tai sit haet seksiseuraa ja yhen illan juttuja. Välimuotoja ei oikein oo.
PoistaTositarkotuksella liikkeellä olevilla on oikeesti Tosi kyseessä ja siinä on sit ekan deitin jälkeen lyötävä lukkoon että ollaanko yhessä vai ei. Jos ei, niin toista kertaa ei tuu. No toinen vaihtoehto on sit sitä tositarkotuksella. Toisaalta miehelle katsotaan useamman naisen deittailu enemmän hyväksi kuin naiselle. Sellanen mies on enemmän rento ja hyvä tyyppi joka deittailee ilman isompaa tarkotusta. Tai sit se on pelimies. Riippuu kuka mistä kulmasta kattoo. Nainen taas on kevytkenkänen ja helppo jos harrastaa deittailua.
Edellinen pätee myös nettideittailuun. Nettideitistäkin livetapaamiseen eteneminen tuntuu olevan älyttömän korkean kynnyksen takana. Ei "voi" tavata ihmistä livenä jos sen profiili ei täydellisesti kolahda ja jos deitti ei varmasti johda johonki.
Toivoisin että vois mennä treffeille ihan muuten vaan tavatakseen uusia ja mielenkiintosia ihmisiä. Ilman että tulee sellanen olo että on velvollinen johonki jos suostuu lähtemään tai ilman että tuntuu että "toi haluu multa jotain". Ja ettei tartte miettiä jo ennen ekaa tapaamista mitä sen jälkeen tapahtuu. Miten tässä asiassa rentouduttais? Tässäki on niin syvään juurtuneet perinteet.
Jos tollasia itse keksittyjä paineita ei olis, varmaan olis matalampi kynnys pyytää sitä lähikaupan kivaa kassatyttöä tai hissituttua kahville?
Toi tanssilavakulttuuri on ihan mielenkiintonen. Sitä pitäis jollainlailla kyllä myydä enemmän nuorille aikuisille. Uskon että tanssilavojen yleisö on varmaan nuorentunut, mutta monet edelleen ajattelee että se on keski-ikäisten ja mummojen paikka. Olen kyllä kuullut että ne jotka lavalle uskaltaa lähteä ekaa kertaa usein ihastuu harrastukseen ja alkaa käydä säännöllisesti. Onni jos siellä joku samanhenkinen sattuu kohdalle, jos ei niin tanssihan on mitä parhainta liikuntaa. Itse en voi kommentoida asiaan sen enempää kun en lavatansseja harrasta enkä oo lähiaikoina käynyt (olen kyllä käynyt!)
Sitä vaan mietin että miksköhän tollanen kunniallinen jutustelu ei oikein onnistu yökerhossa? Lähdetäänkö iltamenoihin todellakin niin haku päällä ettei mieli voi olla avoinna muille kun potentiaaliselle parisuhdemateriaalille. Tai hoidoille.
Helmi
Kaikkialla kukoistaa tuo ikäsyrjintä.
VastaaPoistaUskokaa tai älkää, kaikki me vanhemmat olemme olleet joskus nuoria ja melko yhtäpitävästi tämän päivän nuoret tulevat joskus aikanaan olemaan sitten vanhoja.
Tanssilavoilla käyvillä keski-ikäisillä ja vanhemmilla pätee sanonta: "Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa".
Tutkivaa deittailua
Joskus tuntuu se nuoruusaika vaan unohtuvan ku vanhenee.... Joillaki turha vakavuus ja ehkä katkeruus saa vallan. Se on aika surullista.
PoistaUskon kyllä että tanssitaito ja pyörälläajotaito säilyy läpi elämän niin kauan ku jalat kantaa ja tasapaino pitää mutta mietin päteekö ne nuorena opitut taidot myös deittailuun?
Helmi
Eli Yes means Yes. Yhdenkään miehen ei saisi antaa yhdellekkään naiselle ennenkuin myöntää sen suurella halulla haluavansa.
VastaaPoistavaikka jättää sitten naisen roikkumaan sängylle läähättävänä ja lähtee ulos, hänen oma vikansa jos haluaa pelata pelejä.
Viivytyspeli on jopa kiihottavaa ku molemmat tietää missä mennään ;)
Poista....muussa tapauksessa se että antaa ymmärtää mutta ei ymmärrä antaa on vähän vaarallista leikkiä. Vaikee siinä on vetää rajoja. Mitään pelejä ei kannata pelailla jos molemmat ei pelaa samoilla säännöillä.
En nyt tiedä onko siinäkä järkee että rautalangasta pitää vääntää. Kehonkieltä pitää myös osata.
Ja todellakaan seksi ei saa olla mikään vallankäyttöväline. Ei missään tilanteessa.
Helmi
Ehkä Suomessa myös pelätään enemmän virheitä ja ylipäätään keskustelua ei-potentiaalisten kumppanien kanssa, ikään kuin tavara menisi pilalle, jos on hengittänyt samaa ilmaa sellaisen kanssa, jota ei ensivaikutelman perusteella voisi harkitakaan.
VastaaPoistaKäsittääkseni sama koskee osin miehiäkin, vaikkei ihan yhtä täydellisesti. Miehetkin ehkä välttelevät tekemästä aloitteita, jos vastapuolessa on jokin ei-niin-sopiva piirre.
Pelätään pikkuvirheitä ja sitten ajaudutaan suuriin virheisiin, koska ne, joiden kanssa kuvitellaan, että kaikki sujuu hyvin, eivät olekaan niitä, joita heidän kuviteltiin olevan. Ja virhe olisi vältetty yksinkertaisesti tutustumalla useampiin ihmisiin, altistamalla itsensä juttelulle niidenkin kanssa, jotka eivät herätä heti hurmaannusta.
Kohteliaisuussyistäkin pitää alistua hetkiseksi juttelemaan, vähän kuin periaatteella, että pöydän antimista suurinta osaa tulee maistaa. Jos ei juttele toisen kanssa, ei voi tietää kuka ja millainen tyyppi on kyseessä, ei edes sähköpostien, tekstiviestittelyn, valokuvan jälkeen. Treffeittä ei voi tietää kuka ja millainen toinen on, eikä kolmetkaan treffit riitä, sillä pitkään yhdessä tai aviossa olleetkin löytävät toisistaan uusia piirteitä. Siitäkin syystä, että ihmiset muuttuvat. Jos siis sattumalta pitääkin tyypistä nyt, se ei takaa mitään siitä, pitääkö hänestä vielä kymmenen vuoden kuluttua, sillä aika muuttaa ihmisiä, kaikkia, enemmän tai vähemmän. Kyse on siitä, haluaako pitää toisesta vielä kymmenen vuoden kuluttua. Sitä kaiketi on rakkaus, halua rakastaa, eikä ihastusta, joka loppuu kun alkuhuuma haihtuu.
- poitsu -
Tässä on ajattelemisen aihetta. Kiitos taas! :) Ihmiset, jotka analysoivat ihmissuhdeasioita hyvin rationaalisesti, voivat varmasti tehdä sen ratkaisevan päätöksen vasta useiden treffien jälkeen, kun ovat pohtineet asiaa perin pohjin. Intuitioonsa luottavat tunneihmiset sitten taas toimivat ihan päinvastoin.
PoistaSade
"Sit siihen ytimeen. Jos nainen sanoo Ei, se tarkoittaa Ei. Tähän ei mielestäni ole poikkeuksia."
VastaaPoistaTämä on se ongelma siinä kun nainen yrittää neuvoa miehiä naisten suhteen... Te ette oikeasti tiedä millaisia naiset ovat miesten suhteen. Te tunette vain itsenne.
Minullekin yksi nainen ihan suoraan sanoi että "Ei, ei tarkoita aina ei" Joillain naisilla nyt vain on tuo ihmeellinen ajatusmalli. Ja valitettavasti pelimiehet tietävät sen ja toimivat röyhkeästi piittamatta naisen sanoista. Sillä tavalla he myös savat helposti naisia. Moni nainen kiihottuu röyhkeistä miehistä. Valitettavasti.
Kiitos näkökulmastasi. Se että nainen, ihminen, sanoo ei ja tarkoittaa ei, ei todellakaan ole mikään ihmeellinen ajatusmalli. Se on jokaisen ihmisen vapaus olla tekemättä asioita, jotka ei miellytä.
PoistaMäärätietoinen käyttäytyminen ja toisen ihmisen loukkaaminen, tekemällä jotain hänen tahtoaan vastaan on täysin eri asiat. Pelimies on määrätietoinen. Hän ilmaisee "taka-ajatuksensa" selkeästi ja ehkä röyhkeästikin. Tästä suoruudesta naiset viehättyy, jotkut siihen lankeaa, toiset ei. Oikea pelimies osaa lopettaa ajoissa jos nainen ei hänelle lämpiä ja kunnioittaa eitä. Pelimies ei pakeista lannistu vaan lähtee uusille kalavesille.
Pelimiesten kanssa pelannut,
Helmi
"Se että nainen, ihminen, sanoo ei ja tarkoittaa ei, ei todellakaan ole mikään ihmeellinen ajatusmalli."
PoistaEi olekaan! Pointtini olikin juuri se, että monilla naisilla on se ajatusmalli että ei tarkoittaakin kyllä.
Kuten se mainitsemani nainen joka yritti opettaa minulle ettei hän oikeasti tarkoita ei vaikka sanookin ei.
Tämä on nimenomaan naisen logiikka, sillä en ole koskaan kuullut miehestä jolle ei tarkoittaisi jotain muuta kuin ei.
"Pelimies on määrätietoinen. Hän ilmaisee "taka-ajatuksensa" selkeästi ja ehkä röyhkeästikin."
Pelimies on määrätietoinen ja usein röyhkeä, mutta ei todellakaan ilmaise taka-ajatuksiaan selkeästi. Hän ilmaisee vain sen että on kiinnostunut seksistä. Hän ei tee selväläksi sitä voisiko hän olla kiinnostunut jostain vakavemmastakin. Niinpä moni naiivi nainen päätyy sänkyyn pelimiesten kanssa ja pettyy kun hän halusikin pelkkää seksiä.
Jos pelimies oikeasti ilmaisi taka-ajatuksensa selkeästi, niin hän kertoisi suoraan että haluaa pelkkää seksiä, mutta ei mitään vakavempaa. Mutta tuo nyt on vastoin kaikkia pelimies sääntöjä. Nainen voi kyllä halutakin pelkkää seksiä, mutta harvemmin silloin jos mies oikeasti ihan ääneen selkeästi kertoo haluavansa pelkkää seksiä.
Juuri tämän takia itse en voisi olla pelimies enkä harrasta yhdenillan juttuja, sillä en pysty harrastamaan naisen kanssa pelkkää seksiä jos yhtään epäilen että hän saattaisi haluta jotain enemmänkin. En halua käyttää kenenkään aitoa kiinnostusta hyväkseni saadakseni seksiä. Mutta eihän kenellekään yleisesti ottaen voi toisaalta mennä myöskään suoraan ehdottamaan panemista. Kaiken pitää vain jotenkin sanattomasti edetä seksiin ilman että siitä puhutaan. Sehän sopii pelimiehille, mutta ei meille jotka oikeasti välitämme toisten tunteista.
Kiitos tarkennuksesta viestiisi. Minähän jo kerkisin tulistumaan kun ymmärsin alkuperäisen kommenttisi vähän väärinpäin, liian kärkkäästi :)
PoistaNaiset tykkää jossain määrin pelailla niitä pelejä, mistä on toki kyllä ehkä välillä vaikea ottaa selkoa. Yhtälailla kun me halutaan vähän saalistella miestä, me halutaan että mies näkee vaivaa meijän takia. Lainaan seuraavassa omaa tekstiä: "Me naiset ehkä tykätään leikkiä vaikeasti tavoteltavaa ja herrasmies kunnioittaa sitä. Jos nainen ei osaa sanoa kyllä silloin kun hän haluaa tavata, ja kun hän haluaa edetä, se on hänen ongelmansa. Nainen voi sitten ihmetellä itsekseen mihin se mies katosi jos hän on oikeasti kiinnostunut, mutta ei uskalla ilmaista sitä tarpeeksi selkeästi."
Eli jos nainen ei osaa sanoa kyllä oikeaan paikkaan, se ei voi olla miehen ongelma. Taas kerran KOM-MU-NI-KOI-KAA! Selkeitä lauseita, niin että molemmat ymmärtää mikä on tilanne.
Miten määritellään pelimies? Naiset ja miehet sen keskuudessaan varmaan erilailla ajattelee. Mun maailmassa sellasella pelimiehellä ei kyllä oo paljon muuta mielessä ku hauskanpito. No erilaatuisille pelimiehille se varmaan tarkottaa eri asioita, jollekin yhdenillanjuttuja, toisille seksiä ilman sitoumuksia yhden kumppanin kanssa, jollekin jopa jonkun sortin seurustelua ja treffailua. Pelimiehen on ehkä omassa piirissä vaikea päästä maineestaan, mutta onneksi naisia löytyy uusista ympyröistä. Puhtaalta pöydältä on helpompi aloittaa.
Naisen näkökulmasta katsottuna, pelimies useimmiten toimii baariympäristössä. Sieltä jos naisen matkaansa saa, kotiin asti kuljetettua, nainen voi kyllä aavistaa mistä on kyse. Todella naivi henkilö lähtee jonkun matkaan yökerhosta perusolettamuksella että mitään ei tapahdu.
Jos baarissa tutustuu maailman mahtavimpaan ihmiseen, häneltä otetaan puhelinnumero ylös ja palataan asiaan seuraavana päivänä! Ei viedä suoraan sänkyyn!
Naiset saattaa huvituksen perässä lähteä pelimiesten matkaan, joskus pettyen, yleensä tietäen mitä tekevät. Kuitenkin meille kaikille on yhteistä se että me oikeasti halutaan mies joka välittää toisten tunteista. Se ei todellakaan oo itsestäänselvyys, pidä siis linjasi. :)
Helmi
Hei
VastaaPoistaVaikka joku saattaakin tulkinnoistani riehaantua...
...haluan silti jakaa omiin kokemuksiini perustuvia tapauksia ja tulkintoja. Toivon, että haluni kunnioittaa kaikkia osapuolia välittyy tekstistäni vaikka näkökulmani on voi tuntua epäkorrektilta.
Kommenttina "Ei-sanan merkitys" -keskusteluun:
Ei tarkoittaa ei on hyvää kommunikointia ja kaikkia kohtaan reilu sääntö, -silloin kun sitä noutetaan. Itse noudatan sääntöä, koska se on reilua kaikille.
On kuitenkin yksi poikkeus,tilanne jossa vastapuoli heittää aivan selvästi säännön romukoppaan. Kunnollinen kommunikointi olisi kuitenkin silloinkin ollut parempi ratkaisu
Kaikesta huolimatta törmään välillä ilmiöön joka on suoraan sanoen hämmentävä Kuulisin mielelläni muiden tulkintoja ja mielipiteitä riippumatta siitä käyttäytyvätkö itse näin, ovatko sitä havainneet tai pitävätkö sitä hyvänä kommunikaationa. Havainnot ovat omakohtaisia ja tosia, tulkintani tosin voivat olla vääriä.
Useasti etenkin baareissa olen kuullut keskustellessani kahdestaan naisten kanssa seuraavia lauseita.
"Me emme sitten päädy petipuuhiin" (-> Yleensä kuitenkin hauskan yhteisen illan jälkeen päädymme yhteisestä halusta "petipuuhiin")
"Emmehän me voi harrastaa seksiä" -> Mieli tekee mutta sen ääneen sanominen ei ole jostain syystä korrektia (ikäero, parisuhdetilanne, sosiaaliset käyttäytymisnormit tai sukupuoliroolit jne. )
Monesti kehonkieli on hyvin ristiriitaista joskus nainen jopa hyväilee kädellä reittäni pöydän alla.