Sarja jatkuu! Luepas nämä pohjalle Minä nainen, sinä mies – kommunikoidaanko? Osa 1 ja Minä nainen, sinä mies – kommunikoidaanko? Osa 2
3. Kysele. Tätä ei voi liikaa ilmeisesti korostaa. Ehkä naisen salamyhkäisyys on pelkkä myytti, jonka voi murtaa kysymällä aisoista suoraan. Ja ehkä miesten suorasanaisempi kommunikaatiotyyli on ainakin osaksi pelkkää illuusiota, nainen kyselee enemmän! Kyllä meistäkin saa asioita irti ilman sen kummallisempia kiemuroita, kun mies osoittaa haluavansa keskustella asioista kysymällä suoraan. Ehkä miehet haluaa vältellä konflikteja ja siksi kokevat usein, että on parempi olla kysymättä. Ja konfliktitilanteessa luulevat, että kyllä se siitä mene itellään ohi. Ei muuten mene. Jos naista vaivaa jokin, ei se ongelma mihinkään hiljentymällä katoa. Saattaa kasvaa vaan ja katkeroittaa. Me unohdetaan aika vähän asioita.
Me arvostetaan sitä, kun meiltä kysytään asioita. MEILTÄ saa mielellään kysyä, onko jokin huonosti, jos vaikutetaan siltä. Tai mitä ajatellaan, kun ollaan hiljaa. Jankuttaminen on asia erikseen. Kuten myös tungettelu. Tilannetaju on tietysti tärkeää. Nyrkkisääntönä sanoisin, että jos sun mieleen tulee kysymys ja jäät miettimään kysyäkö vai ei, niin kysy.
Otapa huvikses tarkastelun alle naisen kanssa käymäsi keskustelu (chatissä esim.) ja laske kysymykset. Mä ite testasin ja miehet kärsi rökäletappioita. Ehkä miehet ajattelee, että kyllä toinen kertoo, kun on asiaa. Tai kun haluaa. Toki se niinkin menee, mutta paljon jää kertomatta ilman kysymyksiä.
Kyseleminen on välittämistä meidän maailmassa. Ja sanomattakin on selvää mitä tunne siitä, että toinen välittää tekee kommunikaatiolle.
Rakkaudella
Sade
P.S. Kysyn nyt teiltä... ;) , että tuleeko teille mieleen asioita, joista haluaisitte meidän kirjoittavan? Kertokaa ne meille jättämällä kommentti (anonyymisti onnistuu), laittamalla meiliä osoitteeseen kaikkitietavat@gmail.com tai facebookin kautta. Ja jee kaikki voittaa.
3. Kysele. Tätä ei voi liikaa ilmeisesti korostaa. Ehkä naisen salamyhkäisyys on pelkkä myytti, jonka voi murtaa kysymällä aisoista suoraan. Ja ehkä miesten suorasanaisempi kommunikaatiotyyli on ainakin osaksi pelkkää illuusiota, nainen kyselee enemmän! Kyllä meistäkin saa asioita irti ilman sen kummallisempia kiemuroita, kun mies osoittaa haluavansa keskustella asioista kysymällä suoraan. Ehkä miehet haluaa vältellä konflikteja ja siksi kokevat usein, että on parempi olla kysymättä. Ja konfliktitilanteessa luulevat, että kyllä se siitä mene itellään ohi. Ei muuten mene. Jos naista vaivaa jokin, ei se ongelma mihinkään hiljentymällä katoa. Saattaa kasvaa vaan ja katkeroittaa. Me unohdetaan aika vähän asioita.
Me arvostetaan sitä, kun meiltä kysytään asioita. MEILTÄ saa mielellään kysyä, onko jokin huonosti, jos vaikutetaan siltä. Tai mitä ajatellaan, kun ollaan hiljaa. Jankuttaminen on asia erikseen. Kuten myös tungettelu. Tilannetaju on tietysti tärkeää. Nyrkkisääntönä sanoisin, että jos sun mieleen tulee kysymys ja jäät miettimään kysyäkö vai ei, niin kysy.
Otapa huvikses tarkastelun alle naisen kanssa käymäsi keskustelu (chatissä esim.) ja laske kysymykset. Mä ite testasin ja miehet kärsi rökäletappioita. Ehkä miehet ajattelee, että kyllä toinen kertoo, kun on asiaa. Tai kun haluaa. Toki se niinkin menee, mutta paljon jää kertomatta ilman kysymyksiä.
Kyseleminen on välittämistä meidän maailmassa. Ja sanomattakin on selvää mitä tunne siitä, että toinen välittää tekee kommunikaatiolle.
Rakkaudella
Sade
P.S. Kysyn nyt teiltä... ;) , että tuleeko teille mieleen asioita, joista haluaisitte meidän kirjoittavan? Kertokaa ne meille jättämällä kommentti (anonyymisti onnistuu), laittamalla meiliä osoitteeseen kaikkitietavat@gmail.com tai facebookin kautta. Ja jee kaikki voittaa.
Näin "kolmenkympin komeammalle puolelle" ehtinyt mies ei voi kun ihmetellä sitä etteivät samaa ikäluokkaa ilmoituksensa mukaan olevat bloggarit ole tehneet samaa matkaa myös henkisellä puolella, vaan ennemminkin ollaan edelleen siellä parikymppisten teinityttöjen tasolla. Aikuisten - kuten päälle kolmekymppisen pitää jo viimeistään olla -, itsensä ja paikkansa maailmassa tiedostavien naisten luulisi ainakin jo tajunneen ettei meidän miesten "tilannetaju" toimi naisten kiukuttelujen, oikuttelujen tai huomionkipeyden mukaan. Ja miksi pitäisikään? Eihän kukaan tervejärkinen mies odota keneltään naiseltakaan samaa. Eiväthän kysymykset myöskään ole keskustelua. Keskustelujen avauksia toki tai välttämättömiä asioiden hoitamisen kannalta mutta kaukana varsinaisesta keskustelusta silti.
VastaaPoistaEhkä tämää menee myös kansallisen tuppisuisuutemme piikkiin, ainakin oman kokemukseni mukaan. Ulkomaalaistaustaisten henkilöiden kanssa iltaa viettäessä en nimittäin samanlaista, bloggareiden "kysymys-vastaus" keskustelua ole havainnut vaan keskustelut syntyvät kuin luonnostaan ihmisten kertoillessa vaikka päivän kokemuksistaan joille on sitten tilanteesta riippuen helppo nauraa jutun ollessa sen tyylinen tai kommentoida muuten vaan vailla mitään kuulustelumaisia kysymyksiä.
Toki ylläolevassa tekstissä kyseessä vain omat rajalliset piirini pk-seudulla. Toivottavasti bloggarit ja muutkin ihmiset kuitenkin oppisivat enemmän seurustelemaan ja keskustelemaan kuin kyselemään kysymyksen perään "välittämisen" osoittamiseksi. Sitä ei ole helppo oppia eivätkä kaikki voi siinä yhtä hyviä ollakaan mutta yhtä kaikki, milloinkaan ei ole liian myöhäistä aloittaa.
Kiitos kommentista! Ei ole todellakaan tarkotus levittää näillä teksteillä sellasta viestiä, että miehen pitäis naisen marionetiks ryhtyä. Luepa kaikki tekstit. Tai sit usko vaan, kun sanon ;) Aikuisen ihmisen pitäis ehkäpä jo blogin nimestä ymmärtää, mistä lähtökohdasta ja mihin tarkotukseen tätä blogia kirjotetaan. Tottakai me tiedostetaan oma (naisten) vastuumme asioista, mutta tämä blogi tarjoaa naisnäkökulmaa miehille. Ei me aleta jokaisen lauseen perään kirjottaan, että ”Kyllä, naisenkin tarvitsee…”. Se ei kuulu tämän blogin luonteeseen. Tämä ei siis ole mitään miesvihaajien katkeraa myrkynkeittoa, joiden mielestä vaan miehet tekee virheitä. Tarkotus on oikeesti olla avuksi miehille.
PoistaEihän pelkkä kysymysten lateleminen tietenkään ole keskustelua, mutta niiden avulla sitä syntyy. Tällä yksittäisellä tekstillä halusin korostaa kysymysten tärkeyttä, koska itse olen huomannut miesten kyselevän vähemmän. Tämä teksti on osa sarjaa, niin kuin otsikostakin jo näkee. Jatkan aina sitä mukaa, kun mieleen pompsahtaa asia, mihin toivoisin miesten kiinnittävän enemmän huomiota. Listaan vinkkejä, joista toivon olevan joillekin miehille hyötyä (ehkä naisillekin). Esim. yllä olevassa tekstissä mainitsemani tilannetaju, minkä otit esille, on tietysti tarpeen aina, eikä pelkästään miehen ja naisen kommunikoidessa keskenään.
Toi sun kuvailema tapa viettää iltaa ja kuunnella ihmisten kertomuksia sen ihmeempiä kyselemättä, kuulostaa musta vähemmän keskustelulta kuin ”kysymys-vastaus-keskustelu”, minkä en tietenkään tarkottanu olevan kuulustelunomaista. Vaan nimenomaan välittämistä osoittavaa keskustelua. Sitä paitsi se, että istuu isommalla porukalla iltaa on ihan erilainen kommunikaatiotilanne kuin se, että kumppanin kanssa keskustellaan kahden. Toki on hauska kuulla toisen tarinointia, mutta muuhunkin kuin monologimaisiin puheenvuoroihin on kyettävä. Tarinankerrontataito on tietysti hieno asia ja sitäkin tarvitaan!
Sade
Kiitos vastakommentoinnista!
PoistaMyönnetään, en lukenut kuin kertaalleen ja aika nopeassa aikataulussa aiemmat kirjoitukset lävitse ennen kommentointia tähän. Merkillepantavaa oli kuitenkin että aiemminkin kommentoijat olivat kiinnittäneet aiheesta riippumatta huomiota samaan "vaivaan" eli pitäisi jotenkin pystyä tulkitsemaan jotain sellaisia ilmaisuja mitä bloggarit eivät itse vaivaudu syystä tai toisesta selittämään, mikä on sinänsä ymmärrettävää kyllä. Termit, kuten tässä mainittu tilannetaju, ovat niin moniselitteisiä ja naisellisen ympäripyöreitä että edes niiden merkitys ei käy kontekstissa ilmi. Otapa siitä sitten neuvoksi! Blogin luonteeseen voisi siis lisätä sellaisen ominaisuuden jatkokirjoituksissa että avattaisiin mahdollisia termejä ennen niiden sisällyttämistä mihinkään neuvoihin jotta niiden merkitys kävisi selväksi siinä asiayhteydessä.
Blogin nimi ei sinänsä kerro mitään tai oikeastaan liity edes aiheeseen jos tarkoituksena on jakaa vinkkejä tai neuvoja treffejä yms. parisuhteeseen pääsyä edistäviin tarkoituksiin tai sitten jo sellaisessa oleville. Emmehän me täällä ole toteuttamassa toistemme haluja vain? Humoristisesti voidaan toki ajatella että täällä olevissa kirjoituksissa se selviäisi mutta kuten jo on osoitettu niin tulkinnanvarainen kirjoitustyyli luo enemmän kysymyksiä kuin vastaa edes omaan aiheeseensa.
Olen huomannut suurimmassa osassa ihmisistä sellaisen piirteen että he pitävät siitä kun saavat puhua omista asioistaan. Miehet ja naiset. Vailla kysymyksiä tai keskeytyksiä. Tämä ei ole tarinankerrontaa siis, hyvin harvasta meillä on moinen taito hallussaan. Se, että annetaan ja rohkaistaan ihmisen ilmaisua haluamalla tavalla itsestään kertoo paljon enemmän tämän huomioimisesta ja välittämisen osoittamisesta kuin se että kauppareissun omaisesti kysellään niitä näitä mukavuuksia olematta kiinnostunut itse ihmisestä. Bloggarin keskusteluasenne sopii toki nykyaikaan valitettavan hyvin;kaikki mulle heti ja nyt! Jos pohjimmiltaan ajattelu ja toimintamallit ovat tuota luokkaa niin silloinhan vaihtoehtona ei tietenkään ole muuta kuin kysyä kysymisen perään halutun tyyppisen vastauksen saamiseksi ja "keskustelun" ylläpitämiseksi.
Vastaisuudessa toivoisin siis tarkkuuta näihin, epäilemättä pohjimmiltaan hyvää tarkoittaviin kirjoituksiin. Bloggarit voisivat siis vaikka vilkaista miesten toisille miehille suunnattuja neuvoja jotenkuten samaan aihepiiriin keskittyvältä Return of Kings-sivustolta. Jutut ovat varmasti naisnäkökulmasta punainen vaate mutta tyyli ei petä. Ensin avataan aihe kunnolla, kerrotaan vaikka omia kokemuksia ja sitten mitä tehdä tai ei tehdä. Toivottavasti ymmärrätte!
Ja aihetoiveita vielä loppuun:
- Miksi säännöllinen harrastaminen on monille naisille ylitsepääsemättömän vaikeaa? Lähinnä urheiluharrastukset mielessä tässä.
- Miksi karkit ja muut turhanpäiväiset herkut maistuvat naisille huomattavasti paremmin kuin miehille?
- Miksi "lifestyleen" keskittyvistä blogeista ja joistain niiden ylläpitäjistä on yhtäkkiä tullut suosittuja? Mitä mielenkiintoista on toisen H&M-farkuissa tai toisen ottamissa auringonlaskumaisemakuvissa tai sunnuntaikuulumisissa?
Heippa taas! Kiva, kun saadaan tässä oikein keskustelua aikaan. Hyvä pointti tuo mitä kirjotit termien merkityksestä. Olis tietysti toivottavaa, että lukija kysyy, jos ei jotain kohtaa tekstistä ymmärrä. Jokaiseen kommenttiin ollaan vastattu ja koitetaan parhaamme mukaan tarkentaa tarpeen vaatiessa. Muistuttaisin myös, että esim. tilannetaju on sellanen sana, minkä sisällön oletan lukijan ymmärtävän. Ei me voida täällä jokaista käyttämäämme termiä perinpohjin selittää. Tekstistä tulis kauheen raskaslukusta niille, jotka ymmärtää ilman selityksiäkin. Ja ne, ketkä ei ymmärrä voi käyttää Googlea tai kysyä meiltä, jos ei siinä asiayhteydessä ymmärrä mitä tarkotetaan. Kyllähän me vaivaudutaan selittään, kun kysytään! Mielellämme vastataan :)
PoistaTuosta mitä blogin nimestä kirjotit, oon ihan eri mieltä. Mikä sun mielestä olis sopivampi? (Ei tulla vaihtaan, kunhan uteliaisuuttani kysyn.) Sitten tuosta kirjoitustyylin tulkinnanvaraisuudesta… Koitetaan esittää asiat mahdollisimman selkeesti ja kuten sanottu vastataan kymyksiin, mutta nämä ei ole mitään virallisia tiedejulkaisuja ("Tiedejulkaisu tarkoittaa säännöllisesti ilmestyvää lehteä, jonka tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta uusia tutkimustuloksia julkaisemalla. " Lähde: Wikipedia), vaan rennolla otteella kirjotettuja blogitekstejä omiin ja kavereiden/tuttavien kokemuksiin perustuen.
Kyllä ollaan mekin huomattu, että jotkut jaksaa esittää pitkiä monologeja itsestään. Onhan se tarinankerrontaa. Keskustelua ei niinkään. Varsinkaan, jos ei edes halua kuulla tarkentavia kysymyksiä. Kyllä on hyvä kannustaa toista kertomaan asioistaan ja ilmaisemaan itseään vapaasti. Mutta se onkin jo asia erikseen. Jos nyt yrittäisit ymmärtää, etten tarkoittanut tekstissäni "keskustelua", missä "kauppareissun omaisesti kysellään niitä näitä mukavuuksia olematta kiinnostunut itse ihmisestä." Eihän sellainen osoita välittämistä ja se oli koko jutun juju. Toi sun kuvaus "bloggarin keskusteluasenteesta" on varmaan kirjotettu provosointimielessä tai sitten olis syytä treenata sisälukutaitoa.
Kiitos lukuvinkistä, mutta meillä on oma tyylimme. Toki otetaan kehitysehdotuksia vastaan, mutta omasta puolestani voin todeta, etten koe mielekkääksi lähteä apinoimaan amerikkalaista sivustoa, missä miehet neuvovat miehiä.
Kiitos aihetoiveista! Tässä jo pikavastaukset.
"- Miksi säännöllinen harrastaminen on monille naisille ylitsepääsemättömän vaikeaa? Lähinnä urheiluharrastukset mielessä tässä."
- Onko tämä todellakin sukupuolesta kiinni? Itse en ole huomannut vastaavaa.
"- Miksi karkit ja muut turhanpäiväiset herkut maistuvat naisille huomattavasti paremmin kuin miehille?"
- Just taannoin tyttöporukalla mietittiin, että mistäköhän toi juttu on saanu alkunsa. Meidän kokemuksen mukaan varsinkin makeet herkut maistuu miehille paljon paremmin!
"- Miksi "lifestyleen" keskittyvistä blogeista ja joistain niiden ylläpitäjistä on yhtäkkiä tullut suosittuja? Mitä mielenkiintoista on toisen H&M-farkuissa tai toisen ottamissa auringonlaskumaisemakuvissa tai sunnuntaikuulumisissa?"
- Onko tämäkään (enää) pelkästään naisten juttu? Blogit ylipäätään on nostaneet suosiotaan. Muoti-ikoneja on ollu aina, nyt niillä vain on uusia väyliä päästä pinnalle. Muoti kiinnostaa joitakin, siinä missä vaikka käsityöt toisia. Tai esim. valokujaharrastajaa auringonlaskumaisemakuvat. Miksi ihmiset ostavat seinilleen tauluja? Vain läheisten sunnuntaikuulumiset kiinnostaa mua :)
Sade
Moro jälleen!
PoistaMinähän olen jo kahteen kertaan ihmetellyt tuota termiä ”tilannetaju” saamatta siihen bloggareilta muuta vastausta kuin yliolkaisen tokaisun että olettavat lukijan ymmärtävän sen. Ehkä tämä toimiikin naisten keskinäisessä viestinnässä, jossa vaan ”ymmärretään” tai ”tiedetään” jotkin asiat ja niiden olomuoto. Me miehet aivan oikeasti yksinkertaisempina ja monissa asioissa rationaalisempina olentoina olemme kuitenkin selityksiä vailla. Ja kun kerran tässä on jokin teema olemassa, niin vieläpä siihen liittyvällä tai sopivalla tavalla. Bloggarit muistakoon siis jatkossa roomalaisen reetori Caton opin parintuhannen vuoden takaa:” hallitse asiasi, niin sanat kyllä seuraavat”. Vaikka tuo päteekin lähinnä suullisesti esitettyyn asiaan, ei sen merkitystä myös kirjoitetussa tekstissä voida vähätellä.
Rento ote on juuri se mitä tarvitaankin tällaisiin ajanvieteblogeihin vailla tarkoitusta. Nimenä sitä kuvaisikin paljon paremmin esim. ”Helmen ja Sateen mietteet”, eli jossa jo otsikosta tulee ilmi että ei tässä olla mitään selityksiä edes tarjoamassa mihinkään. Kunhan vain ajatuksiamme kirjoitellaan vapaamuotoisesti. Näin ollen myös tyhjänpäiväisen kommentoinnin vaiva asioihin, jotka ”jotkut jo tietävät” vältetään myös tyystin. Jotta ne ajatukset kuitenkin vaikuttaisivat kolmekymppisten naisten ajatuksilta teinityttöjen sijaan, niin jonkinlaisia perusteita niille kuitenkin pitäisi löytyä. Mielellään kaikkien ymmärrettävissä olevia.
Välittämistä osoittaa ennen kaikkea se, että annamme ihmisten ilmaista itseään. Jotkut meistä puhuvat kaarrellen, toiset töksähdellen, toiset vaivautuneesti mutisten ja joku saattaa sitten pitää sitä bloggarien kammoamaa monologia. Mehän aikuiset jo ymmärrämme kuitenkin toistemme erilaisuuden ja osaamme sen hyväksyä nokkaamme nyrpistämättä. Tällainen ”sallivuushan” tekee myös monet kauppareissukysymykset turhiksi ihmisten jo kertoessa omaan tahtiinsa ja tyyliinsä asiat. Tässä se kärsivällisyyskin kasvaa ja se monesti sitten palkitaan! Se on sitä aitoa välittämistä. Ja myönnän toki, hieman oli tarkoitus bloggareita piikitellä epäselvästä termistä ”välittämistä osoittava keskustelu”. Tähän taidan halutessani löytää selityksen nopeammin Googlen kautta kuin bloggareilta.
Tähänkin kommentointiin johtaneen vastauksen perusteella on ennemmin selvää että bloggareilla tuskin ilmaisutaito edes riittää mainitsemani jenkkisivuston suoraviivaiseen ja selkeään tyyliin, ainakaan toistaiseksi. Rennolla otteella kirjoitettaessa se on kuitenkin ymmärrettävää ja täysin hyväksyttävää. Asiasisällön selkeyttä toivon kuitenkin edelleen jatkossa että ei turhaan kommentointiin ja kehotuksiin etsiä selityksiä Googlen avulla tarvisi mennä. Toivottavasti tekin tähän pyritte! Ja ymmärrätte myös.
Kiitos myös aihetoiveiden nopeasta huomioimisesta vaikka itse vastaukset mihinkään esitettyihin asioihin jäivätkin uupumaan.
Kiitos nauruista! En mä nyt jaksa provosoitua sun kunnioitettavan sitkeestä yrityksestä huolimatta. Sulla on ilmeisesti jonkinlainen tarve koittaa ylentää itsees. Tiedät varmaan mitä vanha sanonta sellasista ihmisistä kertoo? Etkö? Googlaa! Ja toi sun argumentointi alkaa olla jo niin hataralla pohjalla, että jospa pidät itse mielessä kreikkalaisten reetorien opit.
PoistaTilannetaju tarkoittaa kykyä ymmärtää millainen käytös missäkin tilanteessa on soveliasta, korrektia, kunnioittavaa. Henkilö, jolla on hyvä tilannetaju osaa lukea toista, eikä kysele esim. liian tungettelevia kysymyksiä.
Mä en valitettavasti voi kirjottaa tekstiä sun kysymysten pohjalta, koska mä en ole sitä mieltä, että säännöllinen liikunnan harrastaminen on monille naisille ylitsepääsemättömän vaikeaa. Ja mun kokemuksen mukaan herkut maistuu paremmin miehille. Ja toi kolmas ei sovi tänne, en koe sitä sukupuolisidonnaiseksi. Sori.
Me ei aleta räätälöimään tätä blogia sun toiveiden mukaseks (se olis mahdotontakin, sen verran ristiriitasta toivetta tulee). Mutta! Onneks maailma on blogeja täynnä ja säkin varmaan löydät omia tarpeitas vastaavan. Kiva, jos käyt vielä täälläkin!
Onnea naisten kanssa! :)
Ystävällisesti
Sade
Olen kommentoijan kanssa samaa mieltä että kysymys-vastaus-kysymys-vastaus ei ole keskustelua, vaan kuulustelua. Törmään tähän paljon netissä tutustumisvaiheessa. Joillakin miehillä on chatissa sellainen kysymyspatteristo että tuntuu kuin olisi Gestapon kuulustelussa. Ja vahingossakaan ei mies itse anna itsestään mitään, vaan siirtyy seuraavaan kysymykseen listallaan kun nainen on vastannut. Kun sitten sanoo, että haluaisi enemmänkin edetä keskustelun, ei kysymysten kautta, vastaus on: "No koko ajanhan mä keskustelen".
VastaaPoistaMoi Pixie! Kiitos kommentista! Niin kuin yllä kirjotinkin, tarkotin sellasta "kysymys-vastaus-keskustelua", mikä ei ole kuulustelunomaista, vaan välittämistä osoittavaa. Ja se tilannetaju on tärkeetä tietysti. Kuvaamallasi henkilöllä sellasta ei ole. Ite vastaavassa tilanteessa lopettaisin vastailemisen, kun huomaisin "keskustelun" menevän kuulustelemiseksi. Varsinkin, jos mies ei anna itsestään mitään. Ja toi kuulostaa musta jo tungettelevaltakin, mistä myös mainitsin. Chatti on tietysti vähän hankala paikka… Tosta tulee sellanen mieleen, että mies ehkä yrittää pikasesti saada selville täyttääkö nainen kriteerinsä. Kai ilmotit millanen turn-off tollanen käytös on? Että oppis läksynsä :)
PoistaSade
En kommentoi muuten, mutta kysyn (pun intended), oletteko tähän mennessä saaneet palautetta liittyen bloginne käytännön hyödyllisyyteen eli onko joku/kukaan kertonut saaneensa hyödyllisiä ja auttavia neuvoja, joiden myötä on kokenut deittailun/treffailun helpottuneen tai ehkä jopa löytänyt kumppanin?
VastaaPoista- poitsu -
Moi poitsu! Mites sä nyt et muuten kommentoi… ;) Ollaan saatu sellasta palautetta, että meiän jutuista on ollu hyötyä! Se tuntuu mahtavalta! Ja niin, täähän ei ole sellanen blogi, missä jaetaan pelkästään iskuvinkkejä…
PoistaSade
Harmikseni löysin bloginne vasta nyt kun ilmeisesti jo lopetitte. :(
VastaaPoista